Teoreettisena viitekehyksenä käytetään annalistisen ja teknologian historian tutkimussuuntausten yhdistelmää. Annalistinen, mentaliteetti- ja mentaalihistoriallinen, perinne näkyy tutkimuskohteen teemallisessa rajauksessa ja monitasoisessa aikakäsityksessä. Teknologian historian tutkimuksesta ovat lähtöisin esimerkiksi teknologian laaja kontekstuaalinen tulkinta sekä teknologisen vuorovaikutteisuuden korostaminen. Eri tutkimussuuntien yhdistäminen näkyy teknologisen katselutavan käsitteessä, jolla tarkoitetaan vuorovaikutusprosessissa muovautuvaa ihmisen ja teknologian suhdetta. Teknologinen katselutapa ilmenee esimerkiksi laitteissa, niiden käyttötavoissa ja jokapäiväisessä teknologiaa käsittelevässä viestinnässä.

Tutkimuskohteen monitasoisen rajauksen takia tutkielma koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee tietoteknisten laitteiden ja tietokonepelkojen yleisiä synty- ja muokkautumisprosesseja antiikista 1980-luvulle. Toisessa osassa syvennetään ensimmäisestä osasta esille nousseita teemoja Suomen ensimmäisen tietokonetunkeutumisen, niin sanotun 'hakkerijutun', kautta. Tutkielman ensimmäisessä osassa aihetta lähestytään etupäässä tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntijamielipiteiden kautta. Toisen osan primäärilähteistönä on lähinnä eri tahojen tuottama kirjallinen materiaali, kuten lehtiartikkelit ja tietoturvallisuusoppaat.

Tutkimuksesta käy ilmi, että tietokonepelkojen muokkautumiseen vaikuttaa pitkä historiallinen kehitys sekä sen perusteella syntynyt ajallinen ja paikallinen konteksti. Tietokonepelot ovat vuorovaikutuksessa teknologisten katselutapojen kanssa. Tietokonepelon korostukset muuttuvat myös lyhyellä aikavälillä kulloisenkin pelon keskiön sisällä.

Hakkeritapaus oli tietokonepelon keskiössä vuosina 1986-1988. Aluksi korostui järkytysreaktioon liittyvä epävarmuus tapahtuneesta. Myöhemmin uhkakuvia pohdittiin laajemmasta perspektiivistä, jolloin näkyvämmin esille tulivat informaation arvoon, yksityisyyteen ja valtaan sekä tietotekniikan psykologisiin vaikutuksiin liittyvät uhkakuvat. Kaikilla pelon osa-alueilla on pitempi syntyhistoriansa ja ne vaikuttavat edelleen. Pelkoihin liittyy myös niiden kulttuurillistaminen ja arkipäiväistyminen.

Tutkielma osoittaa teknologisten katselutapojen yhteyden erilaisiin tilakäsityksiin. Tietotekniikan historian ja teknologisten katselutapojen tutkimusta voisi jatkossa viedä eteenpäin tutkimalla juuri näitä tilakäsityksiä, avoimuuden ja sulkeutuneisuuden suhteita. Tilakäsitykset ovat voimakkaasti läsnä myös tämän päivän Internet- ja informaatioyhteiskuntakeskustelussa.

ASIASANAT: tietokoneet : tietotekniikkarikollisuus : historia : pelko : Suomi : 1980-luku

[Sisällys]